Oon tajunnut että mä tarvitsen vielä aikaa olla yksin. Oon myös tajunnut että Suomi ei riitä mulle tällä hetkellä, tai mun täytyy kokea uusia paikkoja ja haluaisin ihan kauheesti päästä matkustamaan mutten saa 'koskaan' matkaseuraa. Mulla on välivuosi ja vietän sen ihan typerästi koska ei ole hyviä suunnitelmia. No, ainakin nyt aion hakea muihin töihin ja toivon todella että saan niitä.
Mulla on ihana naapuri joka tuo mulle töiden jälkeen (puol yhdeltätoista illalla) lämmitettyjä lettuja ja lisää päälle kasan mansikkakermavaahtoa ihan vaan siks kun mun kuulemma täytyy saada niitä. Mulla on ihana kukkapanta, jonka ostin tänään ja haluaisin käyttää sitä mutten tiedä milloin ja missä ja kuitenkin nössöilen. Kuuntelen pitkästä aikaa vanhoja soittolistoja ja unelmoin spontaaneista tempauksista.
Musta tuntuu että tukahdun tälläseen elämään. Haluan ikkunan, josta näkyy tiilitalojen kattoja ja kaupungin valoja sekä kuunnella vieraita kieliä aamuruuhkametrossa.
Sadepäivä tänään tuntui ihanalta. Lontoossa sataa paljon.
6 kommenttia:
Voi ihana postaus wilmu :) ja kyllä sä musta saat ainakin matkaseuralaisen sitkun mulla vaan on rahaa heti lähen sun kanssa lontoosee!
hih kiitos norppuli :)) jeeee joskus vielä me mennään yhessä matkailemaan!!!!
Ihanan erilainen postaus! Tunne jotenkin välitty:)
Voi kiitos ihanasta kommentista, piristi mun tyhmää päivää! :) ja hyvä jos tunne välittyi kun tuntuu että mun kirjotukset on iha turhaa jahkailua
Lähetä kommentti