28.10.2014

olen vielä täällä antakaa anteeksi

Hei.
Elämä tuntuu niin vaivattomalta kellojen kääntyessä talviaikaan ja aurinko siivilöityy puiden takaa kauniin oranssina. Kirjoitan chai laten äärellä kahvilassa päiväkirjaan humalaisesta mutta mahtavasta synttäriviikonlopusta sekä siitä kuinka teinivuodet on nyt takanapäin, ja ulkona syystuuli heiluttaa lempeästi hiuksia.

Kohta on jo marraskuu. En voi käsittää.

Ei kommentteja: